Nöyrästi ja kiitollisena ilmoitan:
Sylin avajaiset pidetään kansainvälisenä kotisynnytyspäivänä 6.6.2016.
Mikäli haluat tulla paikalle juhlimaan ja tutustumaan Syliin laita viestiä:
doulapiia@yahoo.fi
Syli on ollut tähänastisen elämäni ehdottomasti rankin projekti! Ja ajallisesti pisin. Sylin rakentaminen on ollut todellinen kärsivällisyys- ja nöyryysharjoitus!! Siksi kirjoitin tämän postin alussa sanat nöyrästi ja kiitollisena.
Sylin idea lähti itämään 2012 keväällä oivalluksesta: "jos kotona synnyttäminen on sallittua Suomessa niin toisen kotona synnyttäminen on myös sallittua". Mietimme Aktiivinen Synnytys ry:n naisten piirissä tuolloin kuumeisesti miten saisimme Suomeen vaihtoehtoisen paikan synnyttää. Aavistelimme, että julkisella puolella vaihtoehtoisen synnytyspaikan perustaminen näin kotisynnytyskielteiseen maahan olisi erittäin vaikeaa. Siksi päädyimme siihen, että Suomen ensimmäisen birth centerin täytyy olla yksityisin varoin perustettu.
Olen tehnyt doulan työtä Suomessa nyt seitsemän vuotta. Jokainen doula-asiakkaani on synnyttänyt sairaalassa. Olen siis omin silmin moneen kymmeneen kertaan nähnyt sairaalan hyvät sekä huonot puolet synnyttäjän kannalta katsottuna. Minusta sairaala ei ole optimaalinen ympäristö normaalin synnytyksen fysiologian kannalta katsottuna. Eikä varsinkaan naisen henkisen kehityksen kannalta katsottuna. Siksi haluan naisille vaihtoehdon!
Jos suomalaisista raskaana olevista naisista noin 80-90 % laskutavasta riippuen on luokiteltavissa 'normaalin raskauden ja synnytyksen' viitekehykseen niin miksi kaikkien naisten on mentävä synnyttämään sairaalaan? Toisin sanoen, vain noin 10-20% naisista kuuluvat riskisynnyttäjien ryhmään ja todella tarvitsevat sairaalaa synnytyksen aikana. Kaikki muut ovat täysin kykeneviä synnyttämään jossain muualla kuin sairaalassa.
Niin niin, mutta entäs se kivunlievitys, kysyy nyt valistunut lukija!!! Synnytyskivusta on kirjoitettu kokonaisia kirjoja. Tässä yhteydessä totean vain, että kipu on suhteellinen käsite. Jokainen nainen, joka on päässyt nauttimaan monesta orgasmista peräkkäin ja monenlaisista orgasmeista, tietää, että kivun ja nautinnon raja voi olla häilyvä. Kipua on myös monenlaista: on se kipu kun joku terävä esine viiltää haavan kehoon, on päänsärkykipu, on kuukautiskipu, on alaselän jomotus, on se kipu jota koet alapäässä kun olet kunnolla rakastellut pidemmän tauon jälkeen... ja sitten on se synnytyskipu, joka on useinmiten enemmän henkistä kuin fyysistä...
Minusta naisille pitäisi siis opettaa synnytysfysiologiaa ja synnytyskivun anatomiaa ja voimauttaa heidät selviytymään synnytyksestä itse. Olipa synnytyspaikka mikä tahansa.
Sylissä ei ole tarjolla lääkkeellistä kivunlievitystä, mutta kokonainen arsenaali luonnollisia kivunlievityksiä on tarjolla! Monet hoitavat päänsärkyään sillä, että juovat lasin vettä ja syövät unohtuneen lounaansa, tai ottavat päiväunet. Samalla tavalla synnytyskipua voi hoitaa monella eri metodilla. Ja jos niikseen tulee, myös lääkkeillä! Lääkkeitä varten täytyy sitten siirtyä Sylistä sairaalaan, koska silloin ehkä tarvitaan myös lääkkeitä kivunlievityslääkeistä johtuvien mahdollisten sivuvaikutuksien hoidossa.
Suurin kysymys lienee se, ovatko naiset valmiita ottamaan vastuun omasta synnytyksestään vai onko helpompi "antaa vastuu" esim. sairaalalle? Samalla tavalla voisi kysyä ovatko ihmiset yleensä valmiita ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään vai onko helpompi sälyttää vastuu lääkärille/ hoitajalle? Kumpikin kysymys on minusta hassu, sillä kukapa muukaan sinun elämääsi eläisi kuin sinä ihan itse?
No jopas. Tulipas tästä nyt pitkä avajaispuhe :) Piti vain sanomani, että kaikki omilla jaloillaan seisovat naiset - tervetuloa synnyttämään Syliin <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti