Parin viikon päästä sain uuden haastattelupyynnön: tällä kertaa Vauva-lehdestä. Toimittaja halusi kuulla lisää Synnytyssylistä. Juttu on tulossa tammikuun Vauva-lehteen.
Joulukuussa, eli viime viikolla, olimme muutaman doulan voimin naistenklinikalla puhumassa doulan ammatista tilaisuudessa, jossa oli paikalla noin parisenkymmentä kätilöä ja yksi synnytyslääkäri. Iltapäivä oli... hmmm.... miten sen nyt kauniiisti sanoisi... mieleen painuva ja taatusti ajatuksia herättävä. Jotkut kätilöt olivat erittäin ennakkoluuloisia doulan toimintaa kohtaan ja kyseenalaistivat doulan tarpeellisuuden, koulutuksen ja ammattitaidon. Lääkäri oli sitä mieltä, että naisille ei sovi tarjota muita vaihtoehtoja synnytyspaikaksi kuin sairaalat, joissa työskentelevät ammattitaitoiset kätilöt ja lääkärit. Kotisynnytys oli hänen mielestään ehdoton no-no koska synnytyksessä voi tapahtua milloin tahansa mitä tahansa!
Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että muutosta synnytyskulttuuriin on saatava NYT! Tämä järkyttävä naisten aliarvioiminen ja alistaminen yhteen kapeaan muottiin on loputtava! Naisilla on oltava vähintäänkin MAHDOLLISUUS VALITA ITSE missä ja kenen kanssa he haluavat synnyttää! Meitä naisia on niin monenlaisia ja se mikä sopii yhdelle, ei tosiaankaan sovi toiselle! En ymmärrä sitä, miksi naisen omaa voimaa synnyttää aliarvioidaan! Naiset osaavat synnyttää - doulien ja kätilöiden tehtävä on olla läsnä ja rohkaista synnyttäviä naisia kohtaamaan pelotta synnytyksen elämää mullistavat voimat.
Voimahokema:
Minä päätän omasta elämästäni, minä yksin, ei kukaan muu.
Ihana ajatus Piia tämä Synnytyssyli. Toivon sinulle viisautta, rohkeutta, tarmoa ja uskallusta toteuttaa tämä haave, joka varmasti ansaitsee paikkansa.
VastaaPoistaMahtavaa! Luin juuri jutun Vauva-lehdestä! Tämä on juuri sitä, mitä me synnyttävät perheet tarvitsisimme.
VastaaPoistaItse olen raskauden puolivälissä ja odotan innolla, josko synnytyssyli ehtisi valmiiksi, kotta voisin synnyttää siellä.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPiia! Me tarvitsemme SINUA! Luojalle kiitos, että joku vihdoin tarttuu toimeen. Minä pelkäsin koko esikoiseni raskausajan, että joudun synnyttämään helvetin esikartanoon TAYSiin, jossa synnytetään liukuhihnalla ja lääkärin käskystä. Sain synnyttää Vammalassa, kiitos onnekkaan arkipäivän. Synnytykseni oli ihana ja nyt haaveilen toisesta lapsesta, mutta pelkään yliopistosairaaloita edelleen aivan hirveästi. Naisille pitää Suomessakin vihdoin taata mahdollisuus synnyttää ITSE kodinomaisessa ympäristössä luotettavien ihmisten lähellä. Ylipakattu sairaala loistelamppuineen ja kiireineen on täysin väärä paikka synnyttää! Jään seuraamaan blogiasi! :)
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaMielenkiintoinen aihe! Minä itse oon kahdesti synnyttäny ja olen ollut onnekas, ovat menneet tosi hyvin ja mulle on jääny positiivinen kuva ja mieli sekä synnytyssalista ja osastosta. Olen kiitollinen et kätilöt olivat ammattimaisia ja antoivat tukea ja neuvoja, mitä taas minun paniikissa oleva mieheni ei pystyny tekemään :). Itse en ekä uskaltaisi kotona ainakaan synnyttää, enkä haluaisi niissä supistuskivuissa ja hormonihuuruissa päättää asioista, vaan olin ihan sumussa ja se auttoi kun jokuu kokenut oli siinä vierellä ja kertoi mikä on tilanne ja mitä tehdän. Olen vain yksi äiti, mutta toin myös tämän esille. Itse en halunnut mitään puudutuksia, vaan olen synnyttänyt toisen lapsen ilman kivunlievitystä, eikä tainut enää olla aikaakaan laittaa. Mulla ois ehkä kotona menny hermot jos oisin siellä synnyttäny, musta oli ihana mennä jonnekkin "synnyttämään" ja sitten tulla vauvan kanssa kotiin.
Minustakin mielenkiintoinen ja erittäin ajankohtainen aihe. Synnytykseni lähestyy ja halusin hoitaa sen usean hyvin sujuneen synnytyksen jälkeen käväisten vaan sairaalassa ja sitten samana päivänä kotiin ELLEI jotain YLLÄTTÄVÄÄ ja terveydelle haitallista jomminkummin tapahdu.
VastaaPoistaSokerirasituksessa arvot heitti hiukan, eka arvo 0.2 ja vika arvo ei ehtinyt 1,5h laskemaan alle vaaditun ja näin ollen minullahan on raskausajan diabetes. Lapsi arvioitiin että synnytyksen aikaan on 4,5kg. Kolme lapsistani on syntyneet hiukan etuaikasina ja luonnollisesti pienempinä, yksi laskettuna-aikana ja nelikiloisena. Lisäksi lapsen isä ja tämän äiti ovat olleet ISOJA vauvoja, joten ehkä vauvan reilumpaan kokoon on ihan puhtaasti geneettinen syy.
Koen sairaalassa olemisen ylitsepääsemättömän mahdottomaksi, kahdesti on yritetty kärrätä synnytyksen jälkeen huoneeseen missä on muita ihmisiä ja kahdesti on lähdetty aika vilkkaasti huoneesta ulos kun tuntuu että tukehtuu, pyörtyy..
Nyt kuitenkin vauva on suunnattomassa vaarassa ja se on EHDOTON vähintään 2vrk sairaalassa. Totta hemmetissä siellä ollaan, jos jokin on vialla, mutta tälläinen luuloteltu tilanne ja sen lukkoonlyöminen sekä vajaan kahden kuukauden jokapäiväinen asiasta murehtimen vaatii nyt tapaamista toisen lääkärin kanssa, joka saa ratkaista sen ongelman mites tässä nyt nukutaan ja saadaan sovitettua henkinen jaksaminen usean lapsen, miehen pakollisen työssäkäymisen ja ihan pienen vauvan hoitamisen kanssa tasapainoon. Ihan vaan kun sairaalasta ei voida luvata edes sen vertaa että jos sinne ihan totta on pakko jäädä niin olisi edes huone missä ei ole muita ihmisiä, joka on ollut suunnaton ongelma.
Yksilölle ei ole tilaa missään määrin, en tiedä olisiko siitä ollut apua, että asiaa olisi vatvottu terapiossa mennyt vuosikymmen ja siitä olisi kissankokoisilla kirjaimilla jonkulainen tiedoksianto, että tämä ihminen menee vaan paniikkiin tietynlaisissa tilanteissa?
Maksaisin enemmän, jos olisi mahdollisuus synnyttää jossain erikoissairaalassa, missä jokaiselle asiakkaalle pystytään tarjoamaan juuri se mitä tarvitaan turvallisesti ja ammattitaitoisella henkilökunnalla. Luulisi, että täällä olisi mahdollista sellaiseen toimintaan, haluaahan ihmiset tänäpäivänä maksaa erittäin suuria summia siitäkin että rinnat on taas kunnossa tai raskauksista/ylipainosta venyneet vatsat on taas litteät.
Toivon kaikkea hyvää projektillesi ja lisää rohkeita naisia perustamaan bc koteja eri puolille Suomea.
VastaaPoistaHei! Löysin blogiisi erään ihanan foorumin kautta ja luin läpi kerralla. Mahtavaa että vihdoinkin ollaan saamassa Suomeen synnytyskoti! Itselleni ainoa paikka synnyttää on tulevaisuudessa sairaala, mahdollisesti jopa yliopistosairaala, sen verran korkean riskin synnyttäjäksi minut nykyään luokitellaan. :( Mutta ehkäpä jonakin päivänä, kun ensin saan hankittua kätilön koulutuksen, jokin synnytyskeskus on minun työpaikkani. :) Sitä ennen toivon, että pääsen doulan ominaisuudessa kokemaan SynnytysSylin tai vastaavan paikan huolenpitoa!
VastaaPoistaTästä olen haaveillut! Kuvittelin jostain syystä, ettei kukaan kuitenkaan ole tarpeeksi hullu lähteäkseen ajamaan asiaa. Onneksi olet Sinä :) Paljon myötätuulta ja kaikkea hyvää projektillesi!
VastaaPoistaKiitos Lellipus! Hulluutta tämä projekti on kyllä vaatinutkin!! ja kärsivällisyyttä, ja nörtymistä!!
VastaaPoista